Syö enemmän kasviksia!

Ruokakurssin aiheena oli kasvikset ja vinkkejä miten niitä saa lisättyä ruokavalioon. Ursula oli koonnut muutaman reseptin joita osa porukasta ryhtyi kokkaamaan kun osa taas keskittyi käsitöihin (kaikki eivät olisi mahtuneet EMYn pieneen keittiöön yhtaikaa).

Yleisiä ideoita miten kasviksia saa helposti mukaan aterioihin:
  • Valitse ruokalajeja joihin kuuluu kasvikset: yhden kattilan/vuoan/pellin ruoat ovat näppäriä ja sisältävät usein myös kasvikset
  • Täydennä kasviksilla: raasta porkkanaa tai palsternakkaa bolognese-kastikkeeseen, kurpitsaa tortillatäytteeseen tai kukkakaalia sienikastikkeeseen (testattu, hyvin upposi suppisten kanssa)
  • Opi hahmottamaan suositeltu määrä (500-800g päivässä) kokoamalla etukäteen kasvikset päivän aterioille

Valmistimme ruokaisat vohvelit erilaisilla täytteillä/tahnoilla, kulhoruoan (tyyliin Poke bowl) Suomi-version ja purkkisalaatin sekä jälkiruoaksi sesonkikasviksia käyttäen kurpitsasmootien. Kurssilla teimme ruoat gluteenittomana. Alla linkit alkuperäisiin ohjeisiin ja vinkit muokkauksiin.

Vohvelit
3 dl vehnäjauhoja 
1 dl härkäpapujauhoa
1 tl leivinjauhetta
5 dl maitoa
2 kananmunaa
50g voita tai margariinia sulatettuna

Sekoita kuivat aineet, lisää joukkoon maito ja kananmunat. Lisää lopuksi jäähtynyt rasva. Paista vohveliraudassa kauniin väriseksi.

Kurssilla teimme gluteenittomat vohvelit niin että käytimme 1 osan gluteenitonta jauhoseosta, 1 osan kaurajauhoja, 1 osan riisijauhoja. Kaura antaa vohveleille "massaa" ja riisijauhot tuovat rapeutta.

Vohveleiden kanssa oli tarjolla kolmea levitettä tai tahnaa. Porkkanalevite ja järvikalalevite ovat molemmat marttojen nettisivuilta. Hernetahnan ohje löytyy suomikulhon reseptistä alempana. 

Vohvelikuvassa on vasemmalla kikherne-purkkisalaatti. Purkkisalaatin idea on että salaatti kootaan purkkiin sellaisessa järjestyksessä että kaikki osat säilyvät hyvänä jääkaapissa esim seuraavan päivän lounaalle. Salaatin voi sekoittaa ja syödä suoraan purkista, mutta yleensä on helpompi kumota se lautaselle. Kurssilla ei ollut jättipurkkia mukana koko porukan salaatille, joten se koottiin kerroksittain ihan salaattikulhoon.


Suomi-kulho kasataan riisin sijaan ohrasuurimo-pohjalle. Meidän gluteeniton versio oli kvinoalla. Kvinoaa löytyy myös kotimaisena ihan marketista, eli Suomi-teema pysyy. Muut täytteet - uunijuurekset, kaaliraaste, paistettu lehtikaali ja hernetahna - ovat luonnostaan gluteenittomia. 

Kulhon päälle voi tietenkin kasata ihan niitä kasviksia joita kotoa löytyy. Mukaan voi laittaa myös esim pikkelöityä punasipulia tai vaihtaa punakaali pikkelöityyn.


Jälkiruokana oli kurpitsasmoothieta. Kurpitsat paahdettiin samalla uunijuuresten kanssa ja surautettiin blenderissä maidon, pakastetun banaanin ja mausteiden kanssa. Käytimme tavallista maitoa, jauhettua inkivääriä (ei tuoretta) ja jätimme linkatun ohjeen maapähkinävoin pois. Hyvää oli! Mausteiden suhteita voi säätää oman maun mukaan - tästä ei ehkä ihan tullut kurpitsapiirakka mieleen, mutta aika lähellä.

Yhteisen herkkujen nauttimisen jälkeen kässäporukka tiskasi ja siivosi. Kiitos kaikille ihanan ahkerille martoille, oli taas mukava marttailta.


 Tutustuimme tuftaukseen


Linda tuftaa taulua isolla neulalla.
Helmikuun lopulla kokoonnuimme Olarin asukaspuistoon käsityöaiheiseen marttailtaan. Linda ja Ursula esittelivät tuftaustekniikka ja siihen tarvittavia materiaaleja ja välineitä. 

Tuftauksessa lankaa työnnetään tuftausneulalla kehykseen pingotetun kankaan läpi niin että langasta jää lenkkejä vieriviereen. Lenkkipuoli on lopullisen työn oikea puoli, neulalla työskennellään nurjalta puolelta. 

Työvälineiksi tarvitaan tuftausneula ja kirjontakehys tai vastaava. Kankaana käytetään tuftauskangasta (monks cloth). Lanka voi olla eri materiaalia, esim. puuvilla- tai villalankaa. Paksulle langalle käytetään isompaa neulaa. Valmis työ sivellään liimalla nurjalta jotta langat eivät karkaa. Lopuksi lenkit työn oikealla puolella voi leikata auki jos haluaa.

Yhdistykselle oli ostettu muutama tuftaus-setti kirjontakehyksineen ja neuloineen joten kaikki halukkaat pääsivät kokeilemaan tuftausta käytännössä.


Ursula oli esimerkkinä valmistanut martta-M työn jossa oli mukana useampikin "ei mennyt kuin Strömsössä" kohta. 
    Tuftattu martta-M, ehkä teekannun alustaksi?

  • Kirjaimen yläpuolella tuftaus on liian harvaa ja pohjakangas paistaa läpi. 
  • M-kirjaimen keskellä silmukoita on työnnetty liian tiivisti ja työ pullistelee ja vääristää kuviota. Myös pitkät lenkit johtuvat liian tiheästä tökkimisestä.
  • Sivukiemuroista huomaa myös että mallikuva kannattaa piirtää tarkasti eikä sinnepäin jotta saa symmetrisen lopputuloksen. 
  • Työ on tehty puuvillalangalla aida-kankaalle. Väärä kangas tekee työskentelystä vähän hankalaa mutta se onnistuu pienellä harjoittelulla.

Kevät 2025

Kevätkausi 2025 on lähtenyt käyntiin ja olemme jo ehtineet tutustua opaskoiratoimintaan, keskustella taiteesta, kuunnella esitystä arjen turvallisuudesta ja käydä elokuvissa. Seuraavaksi on vuorossa vuosikokous 11.2.

Lisää kevään tapahtumia löydät toimintakalenterista joka löytyy aina sähköpostien lopusta mutta myös täältä nettisivulta. Samalla sivulle on myös aikaisemmat toimintakalenterit jos kiinnostaa mitä Olarin martoissa on aikaisemmin tehty. Edellisten vuosien toiminnasta voi myös lukea toimintakertomuksista jotka löytyvät Yhdistys-sivulta. Vuosikokouksessa hyväksytään vuoden 2024 toimintakertomus ja sen jälkeen sekin löytyy samalta Yhdistys-sivulta. 


 Syyskausi 2024 käynnistynyt

Syyskausi käynnistyi jo elokuun puolella sieniretkellä Olarin lähimetsissä. Syyskuussa on jo ehditty pitää monenlaista marttailtaa: on suunniteltu syksyn hyväntekeväisyysneulonnan kohteita, järjestettty ukrainalaisille ruokakurssi suomalaisista perinneruoista, lukupiiri on kokoontunut ja olemme neuloneet perinteisellä ohjeella sukkia / tossuja.

Saaristolaisleipää, levitettä ja hälskytyskurkkuja juhlapöydässä. Pöytä koristeltu pihlajanoksilla ja pienillä suomen lipuilla.
Suomalaisia perinneruokia: saaritolaisleipä ja hölskytyskurkut

Syksy jatkuu samaan tapaan. On ruokakursseja, käsitöitä, liikuntaa, teatteria ja säännöllisesti kokoontuva lukupiiri. Koko ohjelma löytyy toimintakalenterista.


Lukupiiri keskustelee ajankohtaisista kirjoista

Olarin Marttojen lukupiiri kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista ja kiinnostavista kirjoista. Lukupiirin vetäjänä toimii lukemisesta ja kirjallisuudesta innostunut marttamme Seija. Toiminta on jatkunut aktiivisena jo usean vuoden ajan.

Lukupiirin tapaamiset ovat usein olleet Iso Omenan kirjastossa ja välillä myös muissa kirjastoissa, kuten Oodissa ja Tapiolassa.

Kirjojen innoittamina lukupiiriläiset ovat tehneet myös retkiä. Arkkitehti Wivi Lönnin elämästä ja urasta kertovan kirjan lukemisen jälkeen toteutui vierailu Arkkitehtuurimuseoon, jossa pääsi tutustumaan hänen piirtämiinsä rakennuksiin. Rakennuksista Ebeneser-talossa martat vierailivat myös myöhemmin. Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta kertova kirja puolestaan innoitti lukupiiriläiset paikan päälle Hattulaan tutustumaan maalauksiin.

Lukupiirissä keskustellaan luetuista kirjoista vapaamuotoisesti ja keskusteluun voi osallistua, vaikka ei olisi kirjaa lukenutkaan. Lukupiiri kokoontuu noin kolme kertaa kevät- ja syyskaudella. 

Mitä Olarin marttojen lukupiiri lukee seuraavaksi ja milloin kirjoista keskustellaan?

Lukupiirin kevään viimeisessä tapaamisessa osallistujat valitsivat seuraavaksi luettavat kirjat ja sopivat syksyn 2024 tapaamisajat:

  • Tiistaina 1.10. Tuula-Liina Varis: Muotokuvamaalarin tytär, WSOY, 2010. Novellikokoelmassa pääsemme koomisten ja traagisten väärinymmärrysten syntylähteille.
  • Tiistaina 29.10. Mai Tolonen: Meiltä on aina lähdetty, Warelia,2023. Kirja kuvaa yhden perheen matkan ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta Viipuriin 1920- luvulla.
  • Tiistaina 26.11. Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä, WSOY,2024. Rakastetun kirjailijan Eeva Kilven elämästä, elämän rajallisuudesta, kirjallisuuden voimasta sekä rajat ylittävästä ystävyydestä.

Nyt luettavat ja aiemmin luetut kirjat näet Olarin Marttojen lukupiirin verkkosivulta. Listalta voit poimia itsellesi vaikkapa hyvää kesäluettavaa!

Lukupiirissä luettavat kirjat löytyvät Helmet-kirjaston kokoelmasta ja näet kirjojen saatavuustilanteen Olarin Marttojen lukupiirin kirjalistalta. Listalta löydät myös lukupiirin aiemmin lukemia kirjoja.

Tervetuloa lukupiiriin ja lukuiloa kaikille!

Photo: Lucas George Wendt on Unsplash


 

Vuoden 2023 teemana kiitollisuus, hyvä mieli ja toiveikkuus

Olarin Marttojen kevätkauden 2023 ensimmäinen marttailta pidetään tiistaina 10.1. klo 18. Vaihdetaan kuulumisia ja tutustutaan kevään ohjelmaan. Kokoontumispaikkana tuttuun tapaan EMY:n tila Kuitinmäessä.

Marttojen vuoden 2023 teema on: Varaudutaan taidolla. Varautuminen on kykyä oppia ja sopeutua. Varautuminen ja poikkeuksellisessa tilanteessa toimiminen edellyttää myös joustavuutta, resilienssiä ja toiveikkuutta. Olarin Marttojen toiminnan teemana vuonna 2023 on kiitollisuus, hyvä mieli ja toiveikkuus.

Kevään ohjelmassa on muun muassa kuntoilua, vierailuja taidenäyttelyihin, vuosikokous, kässäilta, tutustumiskäyntejä lähikohteisiin, keskusteluilta toiveikkuudesta, Olarin kotiseutukävely ja hyvän mielen ruokakurssi.

Lukupiiri kokoontuu keväällä kolme kertaa keskustelemaan ajankohtaisista kirjoista. Luettavat kirjat näet täältä.

Tervetuloa mukaan marttailtoihin, kässäiltoihin ja lukupiiriin!


 

Syyskausi 2022 starttaa sieniretkellä 10.9.

 Olarin Marttojen syyskausi starttaa 10.9.2022, jolloin lähdemme yhdessä sieniretkelle Olarin metsään.

Varsinainen kauden aloitus on tiistaina 13.9.2022. Vietämme yhdessä maailman suurinta marttailtaa nyyttärien merkeissä ja tutustumme syksyn ohjelmaan.

Syyskaudella on ohjelmassa kässäiltoja, käynti teatterissa ja marttailtoja eri aiheilla kuten kotipuutarhan viljava maa ja kemikaalit. Hoidame myös lihaskuntoa, järjestämme ruokakurssin ja tutustumme leikkimielisesti Myers-Briggs MBTI analyysiin.

Kauden päätämme yhdessä ruokaillen lähialueen ravintolassa.

Tarkempi ohjelma päivittyy toimintakalenteriin syyskauden alussa.