KIINNOSTAAKO HALLITUSTYÖ OLARIN MARTOISSA?

Moni arastelee tulla hallituksen jäseneksi luullen, että se aiheuttaa hurjasti ylimääräistä työtä ja vie hirveästi aikaa. Ja lisäksi se on tylsää. Voin kokemuksesta sanoa, että se on niin rankkaa ja raskasta ja synkkää… Ei vaineskaan, aivan päinvastaista!

Vuoden 2019 aikana hallitus kokoontui kokonaista seitsemän kertaa. Kokouspaikkoina olivat Cafe Ekberg, Haukilahden Paviljonki muun muassa. Kerrassaan kurjia paikkoja. Kokouksissa kulutettiin aikaa kerrallaan noin pari tuntia, johon mahtuivat asialista (josta puheenjohtajamme Johanna piti ansiokkaasti huolta) sekä kuulumisten vaihto. Näistä kokouksista muutama oli sähköpostikokouksia.

Hommia nakitettiin aivan älyttömästi. Minunkin tehtäväni oli päivittää vuoden toimintakertomuksen syyskausi, tosin ilmoittauduin siihen vapaaehtoisena. Tähän meni yhteensä noin kolme tuntia, joista kuvien katselu ja valinta oli aikaa vievin osa. Niitä kun piti muutenkin katsoa ja muistella mukavia tilaisuuksia. 

Pakottaminen ei kuulu puheenjohtajamme Johannan keinovalikoimaan ja olemme saaneet sellaisia tehtäviä, mitä itse olemme halunneet. Ja hauskaakin meillä on ollut tämän mukavan porukan kokouksissa! Keskustelu on aina vilkasta ja sivussa oppii kaikenlaista uutta, niin marttatoiminnasta kuin muustakin.

Hallitusporukkamme on niin mukavaa seuraa, että olemme tehneet yhdessä retkiä Tallinnaan ja vierailleet Karnaluksissa. Tämä kauppa on kuin käsityön harrastajien Mekka. Valitettavasti viimekeväinen retki peruuntui koronan vuoksi.

Tietysti hallituksessa on vaativampiakin tehtäviä, kuten puheenjohtajan ja rahastonhoitajan tehtävät. Johanna ansiokkaasti ja mukavasti hoitaa, ehkä liiankin paljon itse, omaa tonttiansa ja Pirjo P. rahastonhoitajana pitää tilit ojennuksessa ja laatii tilinpäätökset ja muut tarvittavat dokumentit. Eikä pidä unohtaa sihteeriämme Anneliakaan, joka huolehtii pöytäkirjoista ja monesta muusta asiasta eikä Ireneäkään, joka on varapuheenjohtajamme.

Ja mitä porukkaa hallitukseemme kuuluu: Johanna (pj), Irene (varapj), Anneli (sihteeri), Pirjo P. (rahastonhoitaja), Maria, Arja, Ainikki, Ursula ja Paula. Ja tietysti tämän kirjoittaja, Aija.

Hallitus uudistuu vuosittain. Meillä on upeita entisiä hallitusnaisia kuten tänä vuonna hallituksesta poistuneet Marita, Elina ja Pirjo S., joilla on monia hallitusvuosia takana ja antaneet todella ison panoksen toimintaamme. Kiitämme ja kumarramme heitä! 

Tärkein hallituksen tehtävistä on suunnitella toimintaamme. Toimintaa suunnittelemme yleensä kevään lopulla seuraavaksi syksyksi ja sitten syyskauden lopulla kevään toimintaa. Ehdotuksia keräämme yleensä marttaillassa. 

Marttatoimintamme on muuttunut viime kevään koronaepidemian alettua. Huhtikuusta lähtien ei toimintaa juuri ollut, mutta syyskauden alussa tapasimme muutaman kerran ulkotiloissa. Sen jälkeen olemme opetelleet etäkokoustamista. Tällä hetkellä me hallituslaiset tapaamme niin etänä kuin kasvokkain maski kasvoilla.

Valitettavasti joillekin nämä etäkokoukset ovat jonkinlainen kynnys osallistumiselle. Jos hallussasi on tietokone nettiyhteyksineen, tabletti tai älypuhelin, niin sekaan vain. Me kaikki olemme noviiseja näissä jutuissa ja autamme mielellämme ongelmissa. Kysy vain rohkeasti apua.

Tämä uusi tilanne tarvitsee uusia ajatuksia. Jos sinulla on ideoita toimintamme kehittämiseen, tule mukaan! Taas ensi vuoden alussa toivoisimme porukkaamme täydennystä. Nykäiskää hihasta hallituslaisia, jos haluatte osallistua tai Sinulla on ideoita toiminnan kehittämiseen. Tai tässä koronan aikana, laittakaa sähköpostia, Whatsappia, Facebookia tai soittakaa! Kaikki me keskustelemme mielellämme erilaisista hallitustehtävistä.

Tervetuloa!

Nykyisen hallituksen puolesta Aija

Sähköposti: olarinmartat@gmail.com

Facebook: Olarin Martat

Blogi: http://olarinmartat.blogspot.com


Pihakurssilla kuultua ja ajateltua

Martan piha voi olla kaupungissa tai olla mökkipiha. Pihat ovat erilaisia, jokainen piha on omistajansa näköinen. Pihassa voi olla lempikasveja. Lempikasveihin liittyy tunteita, lapsuuden muistoja tai makuelämyksiä.

Suomi on jaettu kasvillisuusvyöhykkeisiin, taimia ostettaessa ilmoitetaan, millä vyöhykkeellä kasvi menestyy. Ykkösvyöhyke on aivan rannikolla, Kalajärvi jo kuuluisi kakkosvyöhykkeeseen.

Pihassa kävellessä huomataan, että pihassa on lämpimämpiä ja kylmempiä alueita. Pihalla saattaa olla vyöhykejaosta poikkeavia mikroilmastoja. 

Tarkkaile missä on aurinko, mistäpäin tulee ja missä on suojaavia puita tai rakennelmia. Ilmansuuntiin emme pysty vaikuttamaan, mutta maata voidaan parantaa.

Kasvia ei saisi kiduttaa paikalla, jossa se ei viihdy.

Kalliot ja kivet lämmittävät, Olarissa on paljon kallioita. Oma mökkini on savimaalla ja savimaa on kylmää.

Maan laatua kannattaa tarkkailla, rikkaruohoistakin voi tarkkailla maan laatua. Minulla on paljon peltokortetta, josta näkee että maa on hapanta.

Marttakurssilla vierustoverini oli martta, jonka mökki oli hiekkaisella paikalla Porin lähellä. Ajattelin,  että jos olisimme voineet vaihtaa hiekkaa ja savea maanparannukseksi.

Maanparannuskasveilla voi parantaa maata, palkokasvit ja apilat sitovat typpeä. 

Härkäpavun juurinystyreissä on typensitojabakteereita
(foto Anneli)

Kasvimaalla ja viljelylaatikoissa kasvien paikkaa kannattaa vaihtaa vuosittain.

Syksyllä hapanta maata voi kalkita ja hedelmäpuille ja marjapensaille antaa syyslannoitetta. Syyslannoite sisältää fosforia ja kaliumia, mutta ei typpeä (N). Lannoite annetaan, kun kasveissa on vielä vihreät lehdet, jotta kasvit ehtivät käyttää lannoitteen hyödykseen ennen talven tuloa.

Lannoitteista luonnonlannoitteet liukenevat hitaasti, kivennäislannoitteet taas nopeasti. Jos käyttää kivennäislannoitteita, määriä ei saisi ylittää, ylimäärä virtaa vesistöihin.

Puutarhurilla on myös vitsauksia. Joinakin talvina ei tule lunta, joinakin taas yli metrin. Viimeisen leudon talven jälkeen pensaani näyttivät voivan hyvin. 

Kirvoja tulee parvissa myös ilmavirtausten mukana. Kirvoja voi karkottaa kylmällä vesisuihkulla tai nyppiä kirvojen syömät lehdet pois. Mäntysuopaakin käytetään.

Leppäkertut ovat hyödyllisiä hyönteisiä. Sekä toukat että aikuiset leppäkertut syövät kirvoja. Leppäkertun toukkavaihe kestää keväällä kuukauden. Aikuinen leppäkerttu talvehtii maassa karikossa. Tunnistatko leppäkertun toukan?

Leppäkertun toukka (foto Wikipedia)

Pölyttäjistä on puutetta. Pihassa kannattaa suosia perhosten ja mehiläisten suosikkikasveja.  Myöhään syksyllä voi istuttaa perennoja ja keväällä kylvää erilaisia yksivuotisia kesäkukkia.

Perhonen viihtyy hyvin syysasterissa, kimalainen mäkimeiramissa.
(foto Anneli)

Pölyttäjille on helppo rakentaa hyönteishotelli vaikka peltipurkista ja risuista. 


Hyönteishotelli peltipurkista ja risuista (foto Anneli)

Anneli

Marttatoiminta alkaa, tervetuloa mukaan!



Hei Martat,

Marttaliitto on julkaissut suosituksen koskien syksyn 2020 marttatapaamisia  - painotus on ulkotapahtumissa ja etämarttailussa.

Voit lukea suosituksen kokonaisuudessaan täältä.


Olarin Marttojen syksyn 2020 ohjelma toteutetaan suosituksen mukaisena.

Syyskauden alussa tapaamme ulkotapahtumissa ja myöhemmin syksyllä marttailemme etänä.

Marttatoiminta tauolla 31.5.20 saakka

Koronavirustilanteen takia Olarin Marttojen marttatoiminta on tauolla 31.5.20 saakka.

Lisätietoa Marttaliiton linjauksista ylimääräisessä Yhdistyskirjeessä: https://us8.campaign-archive.com/?u=71271ca4a4c8f83490dbec12d&id=c5d877a3d2